Minusta

Hei, minä olen Mari. Olen 40+ nainen pohjois-pohjanmaalta pienestä kaupungista. Haluan tässä blogissa jakaa kokemuksiani siitä, miten olen löytänyt itseni ja oman sisäisen voimani ajatuksella, että siitä voisi olla apua muillekin vastaavassa tilanteessa oleville. Haluan kannustaa kaikkia aloittamaan elämänsä tärkeimmän matkan, matkan itseensä, matkan kohti omaa voimaa!

Muutama vuosi sitten löysin itseni tilanteesta, missä olin erittäin uupunut ja kroppani alkoi pettää. Kävin useissa tutkimuksissa ja kun mitään selvää fyysistä syytä ei löytynyt, päädyin terapeutin penkille. Minulle oli todella vaikeaa myöntää, että olin masentunut. Olin sairastanut aiemmin masennuksen, silloin syynä oli lapsettomuus ja erittäin kivulias endometrioosi. Oli suhteellisen helppoa myöntää olevansa masentunut, kun sille oli ihan ”konkreettiset” syyt. Nyt olin tilanteessa, missä minulla oli kaikki mistä olin nuorena haaveillut, hyvä avioliitto, ihana tytär, oma talo, hyvä työpaikka ja oma koirakin. Miten voisin olla masentunut?

Olin kyllä jossain mieleni sopukoissa ajatellut, että en tainnut oikein tietää mitä elämältäni olisi tulevaisuudessa odotettavissa, tai edes mitä siltä haluaisin. Olin tukahduttanut unelmoinnin taitoni lapsettomuusvuosina. Kun tämä suurin haave uhattiin minulta ottaa pois, päätin, että enää en haaveile mistään että en pety. Tosi järkevää, eikö niin? En ole muutenkaan koskaan ollut hyvä vaikeiden asioiden ja tunteiden käsittelyssä, niin tämähän tuntui tosi hyvältä ratkaisulta. Kun lapsettomuusvuodet sitten viimein päättyivät ihanan adoptiotyttäremme saapumiseen, uppouduin täysin äitinä olemisen ihanuuteen (ja haasteisiin). Tytön kasvaessa aloin kuitenkin havahtua siihen, että nyt minulla ei ollut enää mitään suuntaa elämälle, sen jälkeen varsinkaan, kun tytär tulevaisuudessa muuttaisi kotoa pois. Olin hukannut itseni täysin ja sen lisäksi vielä onnistunut tukahduttamaan myös ne hyvät tunteet huonojen lisäksi, koska eihän se nyt niin toimi, että ihminen voisi valita mitä tunteita ottaa vastaan ja mitä ei. Alkoi takkuileva tie kohti omaa itseäni, omaa voimaani. Ja toki sillä tiellä olen edelleen, tämä blogi on yksi askelma sillä matkalla. Opettelen tämän avulla avaamaan omaa ääntäni ja sisintäni maailmalle ja samalla myös itselleni.

Miten sitten olen päässyt tähän pisteeseen? Olen käyttänyt useita keinoja oppimatkallani, terapian lisäksi olen mm. lukenut paljon kirjoja itsensä tuntemiseen ja kehittämiseen liittyen, tehnyt paljon erilaisia testejä esim. tunnelukoista ja persoonallisuuden piirteistä, tutustunut chakroihin ja erilaisiin meditaatioihin. Isona osana matkaani on ollut myös keho-mieli yhteyden herättäminen, tässä suurena apuna on ollut jooga ja meditaatio. Näistä asioista haluan kertoa tässä blogissa ja toivon, että niistä on apua sinullekin omalla matkallasi. Ja lupaan sinulle, tämä on se yksi matka mikä kannattaa ottaa! Vaikka välillä tuntuisi, että matkanteko on liian vaikeaa, eikä se edisty, tai jopa välillä tulee otettua takapakkia, älä luovuta, määränpää odottaa ja se on sen arvoista!